Pelaajamäärät, pysyvyys, tyytyväisyys, liigaminuutit. HJK ry seuraa toimintaansa kymmenillä mittareilla. Toiminnanjohtaja Veli-Matti Rinnetmäki sanoo, että kyse ei ole raportoinnista – vaan tavasta ymmärtää, mitä oikeasti tapahtuu.
Kapea mutta kirkas ikkuna
Jalkapalloseura on täynnä mielipiteitä. Valmentajalla on näkemys, vanhemmalla on kokemus, toimihenkilöllä on tunne. Kaikki ne ovat arvokkaita – mutta ne eivät yksin riitä, kun pitää tehdä päätöksiä.
"Mittaaminen tuo päätöksentekoon jotain, mitä pelkkä kokemus tai tunne ei pysty antamaan. Saat kapean mutta kirkkaan ikkunan todellisuuteen – osan ilmiöstä, joka kertoo asiasta niin kuin se on", Rinnetmäki sanoo.
HJK ry seuraa vuosittain neljää strategista kokonaisuutta: pelaajakehitystä, yhteisöllisyyttä, rakkautta jalkapalloon ja liikkumisen määrää. Jokaisen alla on konkreettisia mittareita – ei siksi, että ne kertoisivat kaiken, vaan siksi, että ne kertovat jotain varmaa. Lisäksi seurataan startegisten tavoitteiden savvuttamiseksi tarvittavien kriittisten menestystekijöiden edistymistä.
Luvuista trendeiksi
Yksi mittaristo yksinään on vain numero. Useampi vuosi peräkkäin on jo tarina.
"Meillä on nyt usealta vuodelta mittaussarjoja. Se muuttaa kaiken. Ei ole enää vain yksittäisiä lukuja ja tavoitteita – on trendejä. Näet, mihin suuntaan mennään", Rinnetmäki sanoo.
Esimerkiksi junioripelaajien pysyvyys – se kuinka moni jatkaa harrastusta vuodesta toiseen – on noussut, mutta on edelleen alle tavoitteen, joka toki on asetettu vuoteen 2028. Rekisteröityjen pelaajien määrä kasvaa tasaisesti. Aikuispelaajien määrä on kasvanut kolmanneksella kahdessa vuodessa. Nämä luvut eivät kerro kaikkea, mutta ne kertovat suunnan.
Mittari on myös kysymys
Rinnetmäki korostaa, että mittarit eivät ole vain seurannan väline – ne ovat myös tapa kysyä oikeita kysymyksiä.
"Esimerkiksi maajoukkuepelaajamäärä kertoo enemmän vuosien takaisesta työstä kuin siitä, mitä teemme tänään. Siksi kehitämme jatkuvasti myös sitä, mitä ylipäätään mittaamme. Mittarin pitää kertoa myös nykyhetkestä – ei vain menneisyydestä." On tärkeä tietää, onko pelaajat kehittyneet muutaman kuukauden aikana tavoitteiden mukaisesti.
Se tarkoittaa myös rehellisyyttä silloin, kun luvut eivät miellytä. Esimerkiksi pienimpien lasten harrastajamäärä on laskenut – ilmiö, joka näkyy koko suomalaisessa jalkapallossa syntyvyyden laskun ja perheiden taloudellisen tilanteen myötä.
"Johtaminen on usein tekemistä epätäydellisellä tiedolla. Siksi on tärkeää, että päätösten pohjalla on myös sellaisia tietojyväsiä, joihin voi oikeasti nojata – ja rohkeutta katsoa niitä silloinkin, kun ne kertovat jotain hankalaa.", päättää Rinnetmäki.