Vuoden 2022 lapsen oikeuksien viikolla käännämme katseemme lasten turvallisuuteen. Tänä vuonna kannamme luonnollisesti huolta globaaleista turvallisuusuhista. Sodasta, ilmastonmuutoksista, pandemiasta ja eriarvoistumisen tuomasta turvattomuudesta.
Suuria globaalikysymyksiä sivuuttamatta on kuitenkin hyvä katsoa myös lähelle, arjen pieniin kohtaamisiin. Lasten valmentajina, joukkueiden toimihenkilöinä ja pelaajien vanhempina meidän velvollisuutemme on luoda turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi kasvaa ja kehittyä sekä kokea tunneskaalan kaikki tunteet.
HJK:n valmentajakoulutuksissa perehdytään monipuolisesti lapsen turvallisuuden kokemusta vahvistaviin tekijöihin. HJK:n nuorimpien pelaajien vanhemmat saavat jatkossa myös kausitiedotteissa vinkkejä, joilla jatkaa samaa teemaa kotona. Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi kokosimme HJK:n 6–9-vuotiaita valmentavien kaupunginosavastaaviemme kanssa myös yksinkertaisia käytännön vinkkejä, joita jokainen lasten valmentaja ja kotijoukot voivat pohtia.
Ole turvallinen aikuinen
Jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä turvallisia aikuisia. Valmentaja kohtaa pelaajan useita kertoja viikossa suurten onnistumisen ja pettymysten tunteiden äärellä. On tärkeää, että valmentajasta välittyy tunne, että hänen kanssaan voi kokea näitä tunteita.
On myös hyvä muistaa, että kentän ulkopuoliset asiat vaikuttavat jalkapallosuoritukseen. Jos kentällä ei suju, voi syynä olla moni muukin seikka kuin jalan väärä asento. Mitä kokonaisvaltaisemmin näemme pelaajan, sitä paremmin voimme ymmärtää suoritukseen vaikuttavia tekijöitä sekä havaita, mikäli pelaaja tarvitsee tukea elämän muilla osa-alueilla.
Luo lapselle tunne, että näet juuri hänet. Opettele pelaajien nimet ja käytä niitä. Etenkin yksittäiselle pienelle lapselle ohjeita antaessasi mene lapsen tasolle, jottei lapsi joudu katsomaan ylöspäin.
Huomioi kun lapsi tekee parhaansa, riippumatta siitä onnistuuko hän.
Kysy kuulumisia treenien ulkopuolelta. ”Oliko koulussa hyvää ruokaa tänään?”, ”Onko sun uusi koti kiva?”
- Henna Varis, HJK Cityn kaupunginosavastaava
Opetellessa ei kuulu osata
Oppiakseen uutta on ensin kokeiltava jotain, jota ei vielä osaa. Osaamattomuuden tunne voi olla jännittävä, jopa pelottava. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että luomme ympäristön, jossa lapsen on turvallista kokeilla, epäonnistua ja lopulta myös onnistua.
Opetamme koko ryhmälle toistuvasti ja yhteisen toimintakulttuurin kautta, että treenit eivät ole paikka, johon tullaan näyttämään osaamista. Treenit ovat paikka, johon tullaan opettelemaan asioita, joita ei vielä osaa.
Sanoita lapsen onnistumiset. Vaikka pallo ei menisi maaliin, voit kehua oikein menneitä pienempiä asioita, vaikkapa kuljetuskosketuksen pituutta.
Kun lapsi huomaa, että joku asia ei meinaa sujua, kiinnitä huomio siihen, miten hienosti hän on yrittänyt täysillä ja muistuta aiemmista onnistumisista. ”Muistatko, miten et aiemmin osannut kuljettaa lyhyillä kosketuksilla ja kun harjoittelit paljon, opit sen? Jos jatkat tämän harjoittelua, kohta osaat tämänkin.” Omien epäonnistumisten käsittelyn kautta opetamme myös elämässä tärkeitä tunnetaitoja.
Kysy ottelun jälkeen lapselta ensisijaisesti mitä hän oppi ja missä koki onnistumista. Vältä kysymästä etenkään ensimmäisinä kysymyksinä voittiko lapsen joukkue tai montako maalia lapsi teki. Näin ohjaat lapsen huomion opetteluun, oppimiseen ja yrittämiseen lopputuloksen sijaan.
- Toni Luukkonen, HJK Malmin kaupunginosavastaava
Saa harmittaa
Vaikka miten harjoittelee, aina ei voi voittaa. Eteen tulee väistämättä myös pettymyksiä. Sen sijaan, että pyrkisimme välttämään harmitusta aiheuttavia tilanteista tai ohittamaan pettymyksen mahdollisimman pian, luodaan turvallinen ympäristö kokea myös negatiivisia tunteita. Vastustajan osaamista tulee myös osata kunnioittaa. Hävitty peli voi myös olla todella hyvä peli, mikäli pelaaja ja joukkue on tehnyt parhaansa.
Kun lasta harmittaa hävitty peli tai epäonnistunut suoritus, anna lapsen tunteelle tilaa: ”Eikö ollutkin vaikeaa? Tällaiset jutut on välillä tosi hankalia.” Vältä fraaseja kuten ”Ei se haittaa, äläs nyt harmittele.” Emme halua vähätellä asian tärkeyttä lapselle.
Kokeile: ”Se, että sua harmittaa nyt, tarkoittaa että tämä on sulle tärkeää. Se on tosi hieno juttu.” Tappion pitääkin tuntua vähän ikävältä.
- Valter Storbacka, HJK Eastin kaupunginosavastaava
Valmentaja on lasta varten
Lapsella on oltava oikeus luottaa ja lupa vaatia, että valmentaja toimii hänen parhaakseen. Myös niinä päivinä, jolloin lapsi ei itse tiedä mitä tehdä tai mikä olisi hänen parhaakseen, hän voi luottaa valmentajan ohjaavan häntä hänen etujensa mukaisesti. Kun lapsen ja valmentajan välille syntyy myös jalkapallollisesti luottamuksellinen suhde, uskaltaa lapsi luottaa valmentajan ohjeisiin.
Varmista, että lapsi saa onnistumisen kokemuksen ja positiivista palautetta jokaisessa harjoituksessa. Onnistuneiden suoritusten löytäminen on valmentajan vastuulla.
Ole avoin ja kerro myös omia kuulumisiasi. Mikäli hermostut, kerro lapselle miksi hermostuit, ja osoita että myös kurjat tunteet ovat osa harjoittelua.
- Pekka Hyvärinen, HJK Töölön kaupunginosavastaava
Haastamme kaikki lasten valmentajat pohtimaan, mitkä tekijät omassa valmennuksessa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta.