HJK:ssa valmentajien kehittymistä tuetaan systemaattisesti ja tavoitteellisesti, koska valmentajien osaaminen on kriittinen asia seuran tavoitteiden saavuttamisessa. Valmennusosaamisen kehittäjä Mikko Helsenius kertoo, miten se käytännössä tapahtuu.
Valmennusosaamisen kehittäjänä Helsenius vastaa tyypillisesti seuran sisäisestä valmentajien kehityksestä sekä Suomen Palloliiton koulutusportaasta starttikoulutuksesta aina UEFA C -koulutukseen saakka. Vuodesta 2026 alkaen seura järjestää myös UEFA B -koulutusta eteläisen alueen valmentajille.
– Palloliiton tukema valmennusosaamisen kehittäjän (VOK) työ on keskitetty vahvasti lasten vaiheeseen. Seurana emme ole enää VOK-tuen alla, joten meillä on paljon vapaammat kädet. Minulle se tarkoittaa käytännössä sitä, että työskentelen siellä, missä milloinkin on isoin tarve kehittää valmentajia, kertoo Helsenius.
Arjessa Helsenius tukee valmentajia sekä valmennuspäälliköitä HJK:n sisäisessä organisaatiossa ja osallistuu myös Palloliiton valmentajakoulutusten kehittämiseen.
– Minun tärkein työni tapahtuu sekä kentällä että kenttätoiminnan suunnittelussa ja isompien linjausten toteutuksessa. Esimerkkinä vaikkapa 8v8-vaiheessa toteutettu ikäluokkavastaavien työskentelyn ja seurantatyökalun käytön suunnittelu sekä itse toiminnan tuottaman datan analysointi ja sparraus yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Mentoroin valmentajia myös yksilöllisesti, jolloin kehitämme nimenomaan heidän henkilökohtaista valmennusosaamistaan – ja toiminnan kehittyessä luonnollisesti myös pelaajia.
Pelaajapolku vaatii myös valmentajapolun
Helseniuksen mukaan HJK:ssa on tärkeää, että valmentajilla on selkeä valmentajapolku, joka voi olla hyvin erilainen riippuen valmentajan potentiaalista, sitoutumisesta ja yleisestä motivaatiosta.
– Kaikki aloittavat jostain. On mahdollista, että valmennusuran aloittaa nappuloiden puolella ihan pienissä, mutta tavoitteet voivat olla nuorten akatemiajoukkueen tai vaikkapa aikuisten valmennuksessa. Kehityksen ja valmentajan kokonaisosaamisen kannalta on itse asiassa hyödyllistä kartuttaa kokemusta niin 5v5-, 8v8- kuin 11v11-vaiheissakin.
– Palloliiton kurssien kautta käsiini putoilee valmentajia, jotka toimivat esimerkiksi kaupunginosajoukkueissa tai haastepuolella. Etenkin pidempikestoisten kurssien aikana voimme luoda kattavia kehitysprosesseja ja mahdollisia urapolkuja esimerkiksi akatemian puolelle. Tämä vaatii toki valmentajalta sitoutumista ja heittäytymistä prosessiin, Helsenius sanoo.
Helseniuksen mukaan HJK:lla on oma, selkeä visio, jossa ymmärretään, ettei pelkkä kotimainen menestys riitä, sillä tavoitteena on kehittää pelaajia kansainväliselle huipulle. Tämä edellyttää pitkäjänteistä, tavoitteellista ja hyvin suunniteltua valmennus- ja pelaajakehitystyötä.
– Valitettava tosiasia on se, ettei Suomen miesten maajoukkue pärjää, eikä meillä ole huippuliigoissa riittävästi pelaajia. HJK:ssa meillä on jo resurssienkin luoma vastuu pelaajien ja valmentajien laadukkaaseen kehittämiseen. Olemme Suomessa takamatkalla, eikä käyrä tällä hetkellä näytä ylöspäin. Koen myös henkilökohtaista vastuuta käyrän kääntämiseen. Uskon vahvasti parempaan tulevaisuuteen, mutta se vaatii muutoksia ja omankin toiminnan rehellistä kyseenalaistamista sekä jatkuvaa muokkaamista.
Helsenius korostaa, että valmentajalle keskeisiä ominaisuuksia ovat intohimo jalkapalloon, kyky toimia lasten ja nuorten kanssa sekä ennen kaikkea pohjaton oppimisen halu.
– Sillä pääsee todella pitkälle, että on avoin mieli, haluaa oppia ja on valmis laittamaan itsensä likoon. Toimintaympäristöstä riippumatta meillä jokaisella on aina rutkasti opittavaa ja kehitettävää.
– Ei ole väliä, valmentaako kaupunginosapuolella vapaaehtoisena kerran viikossa vai onko HJK:n päätoiminen akatemiavalmentaja. Klubissa koemme, että kaikki valmentajat ovat yhtä tärkeitä. Tätä ajatusta pyrimme vahvistamaan säännöllisillä ja laadukkailla sisäisillä koulutuksilla, jotka on tarkoitettu sekä kenttätoiminnassa mukana oleville että siitä vasta haaveileville, Helsenius toteaa.