Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Julkaistu

KLUBIKULMA: Kuinka tärkeää jalkapallo on meille?

KLUBIKULMA: Kuinka tärkeää jalkapallo on meille?

HJK:n Klubikulmassa seuran toimijat jakavat ajatuksia ja näkökulmia suomalaiseen jalkapalloon liittyen. Huhtikuun kirjoitusvuorossa on Urheilu- ja kehitysjohtaja Miika Takkula.

Kollegani Timo Räikkönen kirjoitti blogissan osuvasti siitä, miten vahvistaisimme lajin yhteiskunnallista merkityksellisyyttä. Keskeisenä nostonaan hän kannusti seurojen terävöittämään ja vahvistamaan jalkapallon kasvatuksellista roolia, liikuntalupauksen lisäksi. Jäin miettimään Räikkösen tekstiä ja sitä miten teema on yhdistettävissä kilpajalkapalloon. Urheilun perimmäinen arvohan on kilpailu. Laita kaikki peliin ja ylitä itsesi. Kunnioita peliä. Kun puhutaan niin sanotusta matalan kynnyksen harrastamisesta, korostetaan usein sen yhteiskuntavastuuta lasten ja nuorten kasvattajana sekä liikuttajana. Vastaavasti kilpamaailma taas saatetaan parjata suorituskeskeisyydestä ja yksipuolisuudesta. Itse en näe syytä asettaa näitä lähestymistapoja vastakkain, enkä usko että tälläinen keskustelu vie suomalaista jalkapalloa ja urheilua eteenpäin. Eroavaisuuksien sijaan meidän tullisi etsiä yhtäläisyyksiä, jotka vahvistavat koko lajin merkitystä. Kilpaurheilusta puhuttaessa meidän tulisi muistaa, että kilpajalkapallolla on samanlainen rooli kasvattajana kuin harrastetoiminnallakin – tason ja työtuntien noustessa harraste- ja joukkuetoimintaan liittyvät hyveet eivät katoa. Kilpaurheilussa lapset ja nuoret oppivat toimimaan tavoitteellisesti ja paineen alla heidän pitää usein sietää epäonnistumisia matkalla paremmaksi pelaajaksi. Pitkäjänteinen toiminta tähtää potentiaalin maksimoimiseen ja ohjaa vastuun ottamiseen. Tämä kasvattaa; vaikka huippupelaajan ura jäisi haaveksi, kasvun eväät on saatu muuhun elämään.

Mitä enemmän me investoimme henkistä pääomaa tähän maailman hienoimpaan peliin, sitä enemmän me saamme takaisin. Lajin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa, kun osoitamme sillä olevan positiivista vaikutusta hyvinvointiin ja elämän taitoihin. Meidän ei pidä voivoitella ja odottaa merkityksellisyyttä automaattista syntymistä: jokaisella jalkapallotoimijalla on tästä vastuu. Futisihmisten tulee olla riittävän nöyriä ymmärtämään nykytilanne, mutta samalla riittävän kunnianhimoisia muuttamaan sitä. Kaikesta tekemisestä pitää huokua, että jalkapallo on meille tärkeää – ei vaan lajina ja harrastuksena, vaan myös opettajana ja kasvattajana. Meidän täytyy tekemisillämme osoittaa, kuinka ylpeästi me suhtaudumme vihreän veran shakkiin, joka tuo erilaisten taustojen ihmiset yhteen. Valitettavasti Suomessa näkyy edelleen liian paljon välinpitämättömyyttä; huolimatonta ja henkisesti laiskaa "sinnepäin" tai "ihan sama" -kulttuuria. Harrastetoiminta ilman virikettä tai kilpailu ilman kykyä oppia pettymyksistä johtaa helposti merkityksen hälvenemiseen. Toiminnan tasosta riippumatta meidän vastuullamme on kasvattaa pelaajia yrittämisen ja heittäytymisen iloon.

Sami Hyypiä Akatemia on ollut oiva paikka vertailla erilaisten seurojen toimintaa. Rakas kilpailija Ilves saa tässä tunnustuksen. Heidän joukkueensa pistävät poikkeuksetta silmään, ei pelkästään yhtenäisillä varusteilla, vaan myös ryhdikkyydellä ja periksiantamattomuudellaan. Toinen esimerkki on tanskalainen huippuakatemia FC Midtjylland. Heidän sanomisien ja tekemisen välillä ei ole eroa, vaan iskulauseeseenkin kiteytynyt ajatus periksiantamattomuudesta näkyy myös pelikentällä ikäluokasta toiseen.