Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Julkaistu

Seurojen rooli lasten henkisen hyvinvoinnin lisääjänä kasvussa

Suomalaiset urheiluvalmentajat ovat huolissaan junioriurheilijoiden jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista. Tulos käy ilmi Urheilu Mehiläisen yhteistyöseurojensa juniorivalmentajille teettämästä tuoreesta kyselystä. Sama trendi näkyy myös viikoittain noin 3500 pelaajaa liikuttavassa HJK:ssa.

Urheilu Mehiläisen suomalaisille urheiluvalmentajille teettämän kyselyn mukaan 37 % vastaajista on huolissaan valmennettavien jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista. Tarve henkisen valmennuksen osaamiselle on kasvanut, sillä valmennuskulttuuri on muuttumassa yhä enemmän teknisen suorituksen valmentamisesta ihmisten valmentamiseksi.

– Harrastusta ei aina harrasteta sen itsensä takia, vaan siksi, että saavutetaan jotain. Vaativa kriittinen puhe ja ”pakko voittaa” -asenne vanhemmilta ja valmentajilta, ja myös nuorilta itseltään, voi aiheuttaa kovia vaatimuksia itseä kohtaan. Tämä ruokkii ahdistusta ja unettomuutta, mikä puolestaan vaikeuttaa palautumista ja kiihdyttää negatiivista stressiä, toteaa HJK:n kumppanin Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi Tuomas Grönman.

Lasten henkisen hyvinvoinnin kysymykset ja myös lisääntyvät haasteet ovat tulleet osaksi Klubin yli 200 valmentajan arkea enenevissä määrin viimevuosien aikana.

– Jalkapallo on matalan kynnyksen laji ja suuret pelaajamäärät tuovat totta kai mukanaan myös laajan otannan erilaisia pelaajia erilaisine haasteineen. Esimerkiksi kognitiivisesti kuormittuneen lapsen kohdalla pienikin kolhu treeneissä saattaa aiheuttaa suuriakin tunteita. Tällöin on tärkeää, että pystymme luomaan harjoituksista turvallinen paikka kokea näitä tunteita, ja että valmentajillamme on työkalut auttaa lasta kokemaan ja käsittelemään niitä, HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö Noora Mikola kuvaa tilannetta.

HJK, ja urheiluseurat ylipäätään, eivät ole enää pitkään aikaan ole olleet vain lasten liikuttajia. Sen sijaan seurat ovat ottaneet kokonaisvaltaisempaa vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. HJK:ssa muuttuneeseen trendiin on vastattu viime vuosina lisäämällä henkisen hyvinvoinnin teemoja seuran omaan valmentajakoulutusohjelmaan. Myös valmentajamäärää harjoitusryhmää kohden on jatkuvasti nostettu mahdollisimman yksilöllisen tuen tarjoamiseksi.

– Valmentajamme kohtaavat lapset monta kertaa viikossa suurimmilla ilon ja pettymyksen hetkillä, tunneskaalan ääripäissä. Me näemme miten lapsi reagoi ja havaitsemme helposti mahdolliset haasteet. Juuri ne lapset, joilla näitä haasteita on, hyötyvät toiminnasta kaikista eniten. Valitettavasti usein kuitenkin juuri he jäävät toiminnasta helpoiten pois, Mikola kertoo.

HJK kohdistaa toimintaansa niille alueille sekä niille lapsille ja nuorille, joiden hyvinvoinnille harrastuksesta on suurin hyöty. Vaikuttavuutta mitataan mm. yhteistyössä Me-säätiön kanssa. Suuri vaikuttavuus vaatii kuitenkin mittavia panostuksia mm. valmentajakoulutukseen, valmentajien ja ohjaajien määrään sekä toiminnan organisointiin.

– Uskomme, että roolimme on tulevaisuudessa entistä vahvemmin juuri lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Urheiluseurojen vastuu on kuitenkin päässyt kasvamaan varkain. Jotta voimme auttaa lapsia ja nuoria kokonaisvaltaisesti, on urheiluseurojen rooli ymmärrettävä myös kansallisessa päätöksenteossa liikuntaharjoitusten tuottajaa suuremmaksi, HJK ry:n toiminnanjohtaja Timo Muurinen painottaa.

Lisää aiheesta
Urheilu Mehiläinen: Henkinen pelikenttä