Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Julkaistu

Menestyskausi myös HJK:n junioreille

HJK:n tuplamestaruus miehissä ei ollut seuran ainoa huippusaavutus poikkeuksellisella koronakaudella. Seuran pitkän aikajänteen satsaukset nuorten valmennukseen ovat viime vuosina kantaneet erinomaista hedelmää. Päättynyt kausi ei ole tehnyt tähän trendiin muutosta.

HJK:n urheilu- ja kehitysjohtaja Miika Takkula korostaa, että lapsissa ja nuorissa HJK:n erilaiset strategiset tavoitteet ovat paljon monipuolisempia kuin esimerkiksi menestykset erilaisissa sarjoissa ja turnauksissa. Seuran uudistettua valmennuslinjaa toteutettiin nyt toisella täydellä kaudella. Vaikka viilaamista löytyy aina, useimmat merkit ovat vahvasti myönteisiä.

– Loppusuoralla oleva vuosi on luonnollisesti ollut kaikilla elämänalueilla täysin poikkeuksellinen. Meillä oli normaali toiminta pari kuukautta keskeytettynä keväällä. Pahimpiin skenaarioihin verrattuna olemme pärjänneet mielestäni jopa erinomaisesti. Siitä suuri kiitos kaikille valmentajillemme ja muille taustahenkilöille, jotka ovat joutuneet venymään normaalia enemmän. Myös pelaajamme ovat ottaneet erikoisen vuoden asettamat haasteet hienosti vastaan. Olemme luonnollisesti samalla oppineet paljon. Siksi suhtaudunkin optimistisesti alkavaan kauteen. Tietysti me kaikki toivomme, että joskus ensi vuoden aikana saamme jättää tämän pandemian taaksemme, Takkula summaa.

Kaupunginosatoiminta

HJK:n kaupunginosajoukkueiden pelaajamäärät jatkoivat kasvuaan myös kuluneella kaudella, minkä vuoksi joukkueiden elinvoimaisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Monissa suurimpien ikäluokkien kaupunginosajoukkueissa päästiin seuran tavoitteeseen yhdestä seuran kouluttamasta valmentajasta jokaista kymmentä pelaajaa kohden.

Seuran strategian mukaisessa valmennusosaamisen kehittämisessä edistyttiin erinomaisesti. Kaupunginosa- ja Akatemiajoukkueiden valmennuksen toimintatapoja onnistuttiin yhtenäistämään suurin harppauksin. Valmennuksen yhtenäistämisen tavoitteena on mahdollistaa entistä paremmin siirtymät kaupunginosajoukkueista haaste- ja kilpajoukkueisiin myös vanhemmalla iällä. Myös valmentajien mentorointikohtaamisia onnistuttiin lisäämään valmennuspäälliköiden entistä voimakkaammalla jalkautumisella.

HJK koulutti Valmentaja-akatemiassa työssäoppimisen periaatteella 15 uutta nuorta, joista yli puolet työllistyivät suoraan seuraan. Myös kotikumppanuutta pyrittiin kehittämään jaksotiedotteella, jonka onnistuminen arvioidaan vielä loppuvuoden aikana kerättävän palautteen pohjalta.

– En usko, että kaupunginosa- ja Akatemiatoiminnan linjaukset ovat koskaan HJK:ssa täydentäneet toisiaan niin hienosti kuin nyt. Erinomainen esimerkki siitä on se, että kun perustamme uuden Akatemiajoukkueen poikien lähestyessä 10. ja tyttöjen 11. ikävuottaan, valtaosa uuden joukkueen pelaajista (noin 85–90 % viime vuosina) tulee meidän omista kaupunginosajoukkueistamme. Tämä on mielestäni yksi koko seuran suurimmista onnistumisista viimeisen viiden vuoden aikana, Takkula toteaa ylpeyttä äänessään.

Akatemiatoiminta

Akatemiajoukkueet menestyivät kuluneella kaudella poikkeusoloista huolimatta erinomaisesti. HJK:n joukkueet voittivat kaikki kilpailulliset sarjansa sekä tyttöjen että poikien D12–D15 ikäluokissa. Isoimpana yksittäisenä onnistumisena voidaan pitää B-tyttöjen Suomen mestaruutta. Myös A-nuoret toivat HJK:lle ensimmäisen mitalinsa kuuteen vuoteen. Vaikka nuorimmilla akatemiajoukkueilla ei ole suoranaisia kilpailullisia tavoitteita olekaan, menestyivät HJK:n joukkueet merkittävästi myös vuoden Helsinki Cupissa sekä seuran perinteisessä syksyisessä HJK Cupissa.

Yksi HJK:n akatemiatoiminnan strategisista tavoitteista on tarjota kansainvälisen tason pelaajakehitystä ja polku ammattilaisuuteen. Kuluneella kaudella Ella Pesonen, Nea Silvola, Josefina Ndombele, Kia Kekkonen, Kai Meriluoto ja Casper Terho nousivat HJK:n liigajoukkueisiin. Syksyllä liigasopimukset tekivät B-tyttöjen mestarijoukkueesta Linda Räisänen, Silja Jaatinen, Laura Hillberg, Sonja Hillberg sekä Jasmin Mansaray.

HJK:n Akatemiapelaajien kansainvälisesti kilpailukykyinen taso sai vahvistusta Euroopan suurseuroihin tapahtuneiden pelaajasiirtojen myötä. Muun muassa 2004-syntyneiden Jimi Tauriaisen siirtyminen Englantiin Chelsean Akatemiaan sekä Luka Hyryläisen Saksan Bundesliigan Eintracht Frankfurtiin olivat hienoja saavutuksia sekä pelaajille itselleen että seuralle. Vuosi todisti myös, että HJK on kyennyt vakiinnuttamaan yli 60 nuoren maajoukkuepelaajan tason.

– Saattaa olla, että korona vaikutti vanhempiin ikäluokkiin pahemmin kuin nuorempiin. Esimerkiksi poikien ja tyttöjen maajoukkuetoiminta pysähtyi leirejä lukuun ottamatta kokonaan. Toivotaan, että ensi vuonna palataan vähitellen kohti normaalia. Koska miesten kakkosjoukkue HJK Klubi 04 näyttelee niin keskeistä roolia HJK:n poikien pelaajapolulla, joukkueen hieno kausi on pakko nostaa esiin. Viime vuonna naiset Suomen mestariksi valmentanut Joonas Rantanen teki erinomaista työtä myös tällä kaudella, kun hän nosti nollaneloset Kakkosesta Ykköseen. Vaikka kausi oli lyhyempi kuin normaalisti, nollanelosen tappioton saldo on kaikilla sarjatasoilla harvinainen saavutus, Takkula kiittää.