Maalivahtivalmennuksen perusteet

”Maailman yksinäisin työ”

Jalkapallon evoluutio on muokannut maalivahdin roolia rajusti. Koska maalivahti ei enää saa koskea käsin palloa, jonka joukkuetoveri hänelle tarkoituksellisesti potkaisee, hänen pitää osata pelata palloa myös jaloilla. Tärkeintä on kuitenkin ottaa pallot kiinni, tavalla tai toisella.

Maalivahti on joukkuepelissä yksilöurheilija, kenttäpelaajiin verrattuna poikkeus peleissä ja harjoituksissa. Fyysisistä ominaisuuksista tärkeimpiä ovat nopeus, kimmoisuus ja liikkuvuus. Muutamien metrien pituiset spurtit kysyvät räjähtävää nopeutta, korkeuksista kurkotettavat keskityspallot pomppua ja purevimpien kierrepotkujen torjuminen akrobaattista kehonhallintaa. Maalivahdille tärkeää nopeutta edustaa myös reaktionopeus. Joskus ero takaiskumaalin ja kuukauden pelastuksen välillä voidaan mitata sekunnin kymmenyksissä.

HJK:n ikäkausijoukkueissa maalivahdeilla on alusta lähtien omat valmentajansa, jotka ovat mukana harjoituksissa kerran kaksi viikossa. Myös joukkueharjoituksissa maalivahtien erityispiirteet pyritään ottamaan huomioon. Tämä tarkoittaa muun muassa maalivahtien riittävää määrää. Näin maalivahdin rasitus ei kasva liian suureksi esimerkiksi maalintekoharjoitteissa.

Maalivahdin ura HJK:n junioreissa voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joissa on selkeät erityispiirteensä.

Alku 6–8-vuotiaana – ”Futis on kivaa veskarinakin”
HJK:n kaupunginosajoukkueissa pelaajat tutustuvat jalkapalloon ja pääsevät kokeilemaan kaikkia pelipaikkoja. Jos joku haluaa olla enemmän maalissa, tähän tarjotaan mahdollisuus. Pienpeleissä (esimerkiksi 3v3) pelataan vielä usein ilman maalivahtia. Veskareille ei ole erityistä omaa harjoittelua, tärkeintä on mahdollisimman monipuolinen liikunta. Maalivahti jos kuka hyötyy muidenkin lajien harjoittelusta. Erityisen suositeltavia ovat yleistä kehonhallintaa parantavat lajit (kuten voimistelu, yleisurheilu ja kamppailulajit) sekä silmä–käsi-koordinaatioon pohjautuvat pelit (käsi-, lento- ja koripallo ja tennis).

NappulaKlubi 9–11-vuotiaana – ”Mä oon maalivahti”
HJK:n nuorin ikäkausijoukkue valitaan pelaajien yhdeksättä syntymäpäivää edeltävän vuoden syksyllä. Tähän NappulaKlubin kuopusryhmään otetaan mukaan yksi tai kaksi maalivahtia. Tietyt perusominaisuudet korostuvat valinnoissa. Ainakin nopeutta, kehonhallintaa ja ketteryyttä vaativissa tehtävissä maalivahdin tulisi olla joukkueensa kärkeä.
NappulaKlubissa maalivahdeilla on oma valmentajansa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana harjoittelun pääpaino on maalivahtipelin perusasioiden opettelussa (perusasento, torjuntaotteiden, heittäytymisten ja avauksien oikeat tekniikat). Erityinen huomio kiinnitetään myös veräjänvartijoiden monipuoliseen fyysiseen harjoitteluun.

Murrosiän kynnyksellä 12–14-vuotiaana – ”Byyrarit ei oo nynnyjä”
Harjoittelun pääpaino on erilaisissa pienpeleissä. Jo omaksuttujen tekniikoiden varmuutta pyritään parantamaan. Maalivahtipelin muissa osa-alueissa korostuvat uusien asioiden, kuten läpiajojen ja keskitysten, opettelu. Maalivahti voi edelleen pelata harjoituksissa ja peleissä myös kenttäpelaajana. HJK:ssa panostetaan siihen, että taitoharjoittelu on tasapainossa fyysisten kykyjen kanssa. Fyysisessä harjoittelussa korostetaan nopeuden, ketteryyden sekä nivelten liikkuvuuden kehittämistä. Näiden ominaisuuksien edistymistä seurataan säännöllisin testein. Oman kehon perusvoimaharjoittelu kohdistuu keski- ja ylävartaloon.

 Pojasta mieheksi 15–18-vuotiaana – ”Harvat ja valitut: maalivahdit”
Nyt ratkaistaan, mihin reppurin rahkeet riittävät. Maalivahdin pitäisi saavuttaa tekninen huipputaso. Karkeasti yleistäen eri osa-alueiden harjoittelusta (tekniikka, fysiikka, taktiikka, henkinen puoli) siirrytään kohti kokonaisuuden kehittämistä. Tavoitteena on ominaisuuksiltaan tasapainoinen maalivahti. Maalivahdilla on jo niin paljon kokemusta, että esimerkiksi pelin ohjaaminen korostuu aiempaa enemmän. Hyvä maalivahti pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään monta vaaratilannetta. Maalivahdin vaativan roolin vuoksi henkiseen valmennukseen kiinnitetään paljon huomiota. Mielikuvaharjoittelulla pystytään parantamaan ottelutilanteiden hallintaa sekä keskittymiskykyä ja itseluottamusta. Fyysisessä valmennuksessa painottuu maksimivoiman hankkiminen ja sen siirtäminen nopeudeksi. Veskari on nopeusurheilija.

Tämä ikä on nuoren maalivahdin elämässä muutenkin tärkeä: kyvykkäimmät pääsevät mukaan maajoukkuetoimintaan, ja koulussa on monien valintojen aika. HJK:n lupaavimmat nuoret maalivahdit ovat päässeet tutustumaan maalivahdin arkeen myös ulkomaisissa huippujoukkueissa.

 Maalivahtiharjoittelu HJK:ssa:

  • Perustekniikka on opittava alusta lähtien oikein. Virheiden korjaaminen myöhemmin on aina hankalampaa.

  • Pallo on saatava kiinni! Maalivahdilla voi olla maailman paras fysiikka ja vahvin henkinen kantti, mutta jos pallo ei jää näppeihin, kaikki muu on turhaa.

  • Maalivahti on urheilija. Huippumaalivahdin on oltava joukkueensa ehdotonta kärkeä nopeudessa, reaktiokyvyssä sekä kehonhallinnassa. Veskari on joukkueen rohkeimpia pelaajia.

  • Maalivahti on nopeusurheilija. Voimaharjoittelulla pyritään kehittämään räjähtävää nopeutta, ponnistusvoimaa sekä edesauttamaan taitojen hyödyntämistä ja helpottamaan liikkumista kentällä.

  • Maalivahdin paikka on yksinäinen. Henkinen vahvuus on siksi olennaista. Myös henkisiä ominaisuuksia voidaan harjoittelulla kehittää. Tärkeimmät ovat itseluottamus ja rohkeus, keskittymiskyky ja tilanteiden "nollaus” sekä motivaatio ja tahto.

  • Maalivahdin on luettava peliä oikein ja uskallettava johtaa puolustusta. 

 

”Maalivahdin on oltava yksi joukkueen kovakuntoisimmista, notkeimmista, nopeaälyisimmistä ja päättäväisimmistä pelaajista.”

Gordon Banks, Englannin vuoden 1966 maailmanmestarijoukkueen maalivahti