Kehittymisen mittarit

Kaikessa tavoitteellisessa toiminnassa on mittareita, joiden avulla arvioidaan tapahtunutta kehitystä. Tämä on yksi ihmisen kulttuurievoluution keskeisistä piirteistä. Täytyy voida mitata, verrata ja ennustaa. Jalkapallossa tärkein mittari on peli. Voittoon pyritään aina, mutta varsinkin junioreissa yksittäisten tulosten edelle ajavat pelaajien ja joukkueen pelin kehittyminen. Tuloksia ei pidä silti väheksyä: jos joukkue ja pelaajat kehittyvät kaikilla muilla mittareilla, mutta joukkue häviää pelit, muiden mittarien luotettavuutta on syytä epäillä.

Mittarit ovat tärkeitä kaikille toimintaan osallistuville ja auttavat tekemään valmennuksesta suunnitelmallista ja läpinäkyvää. HJK:ssa mittarien kehittämistä on viime vuosina pohdittu paljon. Nyt ja tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä haasteista on hyödyntää paremmin nykytekniikkaa, kuten videokuvaa. Säännöllisesti kuvatut videot klubilaisten harjoittelusta ja pelaamisesta auttaisivat sekä valmentajia että pelaajia.

Pelaaja

Jos valmentaja osaa antaa pelaajalle ikäryhmään sopivia tavoitteita, oppiminen on palkitsevaa. Kyseessä on samalla vuoropuhelu sisäisen ja ulkoisen motivaation välillä. Oikeanlaisilla tavoitteilla pelaajan sisäinen motivaatio saadaan herätetyksi. Mikään ei ole motivoivampaa kuin nähdä oman harjoittelun konkreettiset vaikutukset.Jalkapallo ei ole yleisurheilun tapainen puhdas tulosurheilu, jossa kello tai mitta kertoo kehittymisen määrän. HJK:ssa pyritään kuitenkin asettamaan pelaajille tavoitteita, joiden toteutumista seurataan sopivilla testeillä. Olennaista on testin henkilökohtaisuus; pelaajan kehittymistä verrataan ensisijassa hänen omiin tuloksiinsa. Pelaajan ja vanhempien kanssa pidettävissä keskusteluissa käydään joka vuosi läpi kehittymistä muun muassa testien perusteella. Yksi tärkeimmistä mittareista on Suomen Palloliiton taitokisa. Varsinkin kaikilla Klubin nappulapelaajilla on oikeus ja velvollisuus perehtyä lajeihin ja ainakin kerran vuodessa päästä oman joukkueen kanssa kilpailemaan ja mittaamaan omaa kehittymistään. Lisäksi mahdollisimman monen pelaajan odotetaan osallistuvan myös Helsingin piirin taitokilpailuun ja siinä kultamerkkirajan alittaneiden pelaajien myös SM-kisaan.Tavoite on, että kaikki HJK:n NappulaKlubin – kolmen nuorimman ikäkausijoukkueen – 8–11-vuotiaat pelaajat saavuttaisivat kultamerkkisuoritukseen riittävät taidot. NappulaKlubissa omaan harjoitteluun kannustetaan myös erilaisin kerhoin ja kotiläksyin. Kerhot mittaavat konkreettisesti pelaajan kehittymistä. Kun pelaaja on harjoitellut riittävästi, hän voi tulla valmentajan luo esimerkiksi ponnauttelemaan 100 kertaa vuorojaloin. Onnistunut suoritus tarkoittaa samalla sadan kerhon jäsenyyttä. Osa kerhoista on parin kanssa tehtäviä suorituksia. Kotiläksyjen avulla seurataan pelaajien omaa harjoittelua. 

Valmentaja

Mittarien avulla valmentaja voi arvioida omaa toimintaansa. Onko joukkue kehittynyt, niin kuin on oletettu? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet joukkueen ja sen yksittäisten pelaajien kehittymiseen? Onko valmennuksessa mahdollisesti tehty virheitä?Jokaisen HJK:n valmentajan kannattaa tehdä kausisuunnitelmassa arvio, miten hänen joukkueensa tulisi edistyä seuraavan vuoden aikana. Arvio pitää sisällään sekä joukkueen että yksittäisten pelaajien kehittymisen. On olennaisen tärkeää, että valmentaja osaa asettaa tavoitteet oikealle tasolle. Liian kova tavoite nujertaa, liian helppo ei motivoi. Vuosien kokemuksen myötä useille HJK:n valmentajille on kerääntynyt hyvä tuntuma siitä, mitä pelaajat voivat tietyssä iässä osata. Suurin osa mittareista on objektiivisia, toisin sanoen niissä on jokin aika tai muu tulos, jota verrataan aikaisempaan tulokseen. Mutta myös pelin laatua on arvioitava. HJK pyrkii aina hyvään syöttöpeliin ja sen avulla hallitsemaan palloa vastustajaansa enemmän. Tämän filosofian onnistumista voidaan mitata esimerkiksi onnistuneiden syöttöjen lukumäärällä tai sitä voidaan kuvailla sanoin. Seuran valmennusjohto voi esimerkiksi arvioida HJK:n eri joukkueiden pelejä sanallisesti.

 
Esimerkki NappulaKlubin kotiläksypaketista:

 
 
Haltuunotot 1
 
A. Omasta heitosta paremman jalan sisäsyrjällä maata vasten mukaan x 20

B. Omasta heitosta heikomman jalan sisäsyrjällä maata vasten mukaan x 20
 

Haltuunotot 2

A. Omasta heitosta paremman jalan ulkosyrjällä maata vasten mukaan x 20

B. Omasta heitosta heikomman jalan ulkosyrjällä maata vasten mukaan x 20
 

Haltuunotot 3

A. Omasta heitosta haltuunotto reidellä ja siitä saman jalan sisäsyrjällä maata vasten mukaan x 10 / jalka (yhteensä 20)

B. Omasta heitosta haltuunotto reidellä ja siitä saman jalan ulkosyrjällä maata vasten mukaan x 10 / jalka (yhteensä 20)

Haltuunotot 4

A. Omasta heitosta haltuunotto rinnalla ja siitä sisäsyrjällä maata vasten mukaan x 10 / jalka (yhteensä 20)

B. Omasta heitosta haltuunotto rinnalla ja siitä ulkosyrjällä maata vasten mukaan x 10 / jalka (yhteensä 20)

 Edistyneemmät pelaajat voivat korvata heiton ponnauttelulla.