KLUBIKULMA: Kohti parempaa futiskeskustelua

28.1.2019

F9-D12 poikien akatemia- ja haastejoukkueiden valmennuspäällikkö Juha Valla.

HJK:n Klubikulma jatkuu! Klubikulmassa seuran toimijat jakavat ajatuksia ja näkökulmia suomalaiseen jalkapalloon liittyen. Vuoden ensimmäinen kirjoitus on F9-D12 poikien akatemia- ja haastejoukkueiden valmennuspäällikkö Juha Vallalta.

"Vuosi 2019 on liian pitkällä, että voisi tehdä uuden vuoden lupauksen. Mutta toivomusaloitteen esittäminen on ehkä vielä sallittua. Siis, yritän olla parempi kommunikoija niin oman seuran sisällä kuin ulospäinkin. Haastan myös muut klubilaiset mukaan ”viestintätalkoisiin”.

Mm. sosiaalisen median myötä aiheesta on tullut polttava yhteiskunnallinen puheenaihe laajemminkin. Kuka saa sanoa, miten ja missä? Onko jokaisesta ihmisestä tullut oma tiedotusvälineensä? Kun yhä useampi ihminen löytää omalle uutisvirralleen esimerkiksi Facebookin kautta, johtaako tämä entistä suppeampien ”uutiskuplien” syntyyn? Jos saa antaa aiheesta kirjasuosituksen, niin Timothy Garton Ashin ytimekkäästi otsikoitu Free Speech käsittelee teemaa monipuolisesti ja perusteellisesti.

Miten tämä liittyy jalkapalloon? Ehkä suomalaisen jalkapallon heikon menestyksen takia suomalainen jalkapallokeskustelu on usein töksähtelevää ja latautunutta. Jo ennen sosiaalisen median läpimurtoa jalkapalloihmiset linnoittautuivat helposti omiin bunkkereihinsa. Kaikki hiukan vanhemmat ihmiset muistavat kiihkeän Kaikki Pelaa -debatin reilun vuosikymmenen takaa. Ei kannata enää palata aiheeseen, mutta se oli tyypillinen esimerkki keskustelusta, jossa juututtiin juoksuhautoihin vuosikausiksi.

Yksi tyypillinen trendi lajissamme on, että Palloliittoa pidetään usein kaikkien ongelmien syntipukkina. Vaikka olen itsekin ajoittain keskusjärjestöämme arvostellut, tämä lähtökohta on huono. Nyt kun SPL:ssa on käynnissä historiallinen organisaatiouudistus (oma peukkuni tälle), voimme ehkä kaikki muuttaa ajattelutapaamme. Toivottavasti hyvin valittu iskulause ”Seurojen Palloliitto” muuttuu käytännön toiminnan realistiseksi kuvaukseksi. Vaikka en pidä käsitteestä ”jalkapalloperhe”, jokainen jalkapalloihminen voi kritiikkiä harkitessaan pohtia, onko ongelman perimmäinen syy SPL:ssa vai omassa toiminnassa.

Haluan silti antaa yhden neuvon Palloliitolle. Jo pidemmän aikaa SPL:n viestintä on ollut allekirjoittaneen makuun liian propagandistista. Tietenkin me kaikki tiedämme, että tiedottaminen ei ole journalismia; kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse? Mutta varsinkin kilpaurheiluun liittyen toivoisin pari pykälää realistisempaa otetta. Siis, vähemmän tyyliä ”Euroopan TOP-10 tasolla kaikilla mittareilla”, enemmän vaikka tilastollisia vertailuja Pohjoismaiden välillä. Palloliitto voisi muutenkin julkaista esimerkiksi vuosittain tilastollisen yhteenvedon Suomi-futiksen tilasta. Itse en myöskään pidä ylipirteistä ”Ilmianna futisäiti” tapaisista kampanjoista, mutta ehkä minun täytyy kasvaa tässä avarakatseisemmaksi.

Mitä parempi keskustelukulttuuri sitten tarkoittaa seuratoiminnassa? Luin talvilomalla brittiläisen yritysjohtajan Nigel Travisin teoksen The Challenge Culture. Sen keskeinen teema oli, että avoimen ja kriittisen keskustelun salliminen on menestyvän yrityksen toiminnan kivijalka.  Travisin mukaan tällainen kulttuuri ei kuitenkaan synny sormia näpäyttämällä, vaan se on pitkä ja vaikeakin prosessi. Yhtäältä se vaatii kaikilta (varsinkin johtajilta) hyvää kritiikinsietokykyä. Vähintään yhtä tärkeää on kunnioittavan ja turvallisen keskusteluympäristön luominen.

Yksi tällaisen ympäristön olennainen osa on se, että lähestyy eri mieltä olevaa osapuolta ns. hyvässä uskossa. Jos halutaan toimia näin, siihen on olemassa myös hyvä käytännön työkalu. Sosiaalisen median usein aggressiivisissa debateissa vääristellään tarkoituksellisesti vastapuolen argumentteja. Puhutaan, että niistä tehdään olkiukkoja (strawman). Jos väitellään näin, niin silloin keskustelijat puhuvat varmasti toistensa ohi. Amerikkalainen filosofi Daniel Dennett on kehittänyt vastakkaisen toimintatavan, eli vastapuolen argumentoinnin ”terästämisen” (steelmanning). Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ennen omaa puheenvuoroaan käy läpi vastapuolen näkemykset. Näin varmistaa mm. sen, että on ymmärtänyt oikein. Lisäksi voi yrittää keksiä näkökulmia, jotta toisen esittämät ajatukset vahvistuisivat vielä entisestään. Jos haluaa tutustua aiheeseen syvemmin, voi aloittaa vaikka täältä.

Olen itse ollut muutaman vuoden poissa HJK:n toiminnasta, joten tietty ”kuherruskuukausi” voi tietenkin hämärtää arvioitani seuran nykytilasta. Olen itse kuitenkin törmännyt enemmän teräsmiehiin kuin olkiukkoihin. Toivottavasti olen samaa mieltä vuoden loputtuakin."