HJK:n kaupunginosavastaavat tekevät arvokasta työtä - ”Ihmisten äärellä”

17.1.2018

HJK Lauttasaaren kaupunginosavastaava Henri Lillqvist työssään.

Kun HJK:ssa aiempina vuosina perustettiin poikien Akatemiapolun nuorin kilpajoukkue, F9, ikäluokan edustusjoukkueeseen valitut pelaajat tulivat yli 50 prosenttisesti muista pääkaupunkiseudun seuroista. Nyt tilanne on se, että viimeisen kolmen vuoden ajan yli 90 prosenttia pelaajista on noussut HJK F9 edustusjoukkueeseen oman seuran sisältä. Myös ikäluokan harrastajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.

HJK:n poikien harrastejoukkueiden F9-F7 junioripäällikkö Noora Mikolan mukaan selitys löytyy kaupunginosavastaavien hyvin tekemästä työstä.

- Kaupunginosatoiminnan ydintavoite on mahdollistaa laadukas harrastaminen lähellä kotia. Riippumatta siitä missä päin Helsinkiä lapsi peliuransa HJK:ssa aloittaa, häntä valmentaa innostavalla ja lapsilähtöisellä otteella valmentaja, jolla on kyky organisoida tehokasta, mielekästä ja ikätason mukaista toimintaa, jossa monipuolisten liikkumistaitojen lisäksi varmistetaan hyvät peruslajitaidot myöhemmälle oppimiselle, Mikola kertoo.

HJK:n poikapuolella kaupunginosavastaavina F9-F7-ikäluokissa työskentelevät Lauttasaaressa Henri Lillqvist, Kannelmäessä Pekka Hyvärinen, Arabianrannassa Samuel Järnstedt, Töölössä Marko Hirvonen, Munkkiniemessä Petteri Kärkkäinen, Malmilla Petri Mikkonen ja East:ssa Niklas Mutru. He vastaavat päivittäin kentällä siitä, että tekemisen sisältö on Klubissa laadukasta ja yhtenäistä kaupunginosasta riippumatta.

- Mittarit osoittavat kiistatta, että kaupunginosavastaavien työ kantaa tuloksia. Lisääntyneet harrastajamäärät ja pelaajien eteneminen Klubin pelaajaputkessa ovat konkreettisia onnistumisia, Mikola sanoo.

Junioripäällikön mukaan seuraava tavoite on kasvattaa yhteisöllisyyden tunnetta.

- Perinteisesti Töölön kaupunginosajoukkueissa on vahva HJK-identiteetti, koska seura ja sen olosuhteet ovat vahvasti läsnä ja näkyvillä ihmisten arjessa. Tulevaisuudessa pelaajat tuntevat kuuluvansa klubiperheen ytimeen, vaikka asuin- ja harrastuspaikka olisi maantieteellisestä HJK:n ytimestä kauempana.

- Myös työntekijöiden tulee kokea olevansa vahvasti klubilaisia ja tiimi tukee heitä arjessa ja ajatustenvaihdossa, Mikola sanoo.

”Lähellä joukkueita”

Henri Lillqvist on yksi Klubin kaupunginosavastaavista. Hän vastaa HJK Lauttasaaren nuorimpien ikäluokkien toiminnasta.

Valmennustyön lisäksi Lillqvist toimii Klubin iltapäiväkerhon ohjaajana. Iltapäiviin ajoittuvasta päivätyöstä hän jatkaa illaksi treeneihin ohjaamaan joukkueharjoituksia. Lillqvistin mukaan ”paketti” toimii.

- Työ on hektistä ja oma tapani toimia varmasti tekee siitä sellaista. Olen lähellä joukkueita, pelaajia, ihmisiä, koska minulle se on juuri se juttu, mistä saan valtavasti voimaa ja voimavaroja.

Aloittaessaan Lillqvist oli HJK:n ensimmäisiä kaupunginosavastaavia. Nyt hän on työskennellyt unelmaduunissaan yli viisi vuotta ja nauttii edelleen joka hetkestä.

- Ehkä ironistakin on, että vuosi vuodelta olen kokeneempi, kyvykkäämpi ja paremmin koulutettu tehtävääni, mutta aina uuden ikäluokan aloittaessa koen myös uskonpuutetta osaamiseeni. Mutta kas, kun uuden ryhmän kanssa on työskennelty noin 3-4 kuukautta, uskoni palautuu, Lillqvist naurahtaa

”Opin jatkuvasti uutta”

Lillqvist on nähnyt, kokenut ja tehnyt muutoksen. Hän kertoo esimerkin.

- Joitakin vuosia sitten otimme kaupunginosien nuorimmissa ikäluokissa askeltikkaat jokaisen harjoituksen alkurutiiniksi, minkä seurauksena pelaajien nopeustulokset paranivat selkeästi.

- Testitulokset vahvistavat, että pystymme kehittämään jatkuvasti perusvalmiuksiltaan parempia pelaajia. Lisäksi meillä on kaupunginosavastaavien kanssa koossa erinomaisen työmoraalin omaava työryhmä. Arvostamme aidosti työtämme, ja tahdomme antaa täyden panoksemme juuri näille pelaajille ja joukkueille, Lillqvist kertoo.

Työ on palkitsevaa, koska kehitys nuorimmissa ikäluokissa on nopeaa. Oman työn vaikuttavuus on konkreettisesti nähtävissä.
 
- Kun aloitin työssäni, pyöritin varmaan 150 harjoitetta läpi vuodessa, mutta nykyisin käytössäni on ehkä noin kymmenen ydinharjoitteen treenipankki ikäluokkaa kohden, ja varioin harjoituksia tarpeen mukaan. Harjoitusvaikutus on lapsien kanssa suuri jo yhden tapahtuman sisällä, saati sitten kuukauden, Lillqvist naurahtaa.

Vuoropuhelu kollegojen kanssa on arvokasta ja koulutusmahdollisuudet motivoivat.

- Opin jatkuvasti uutta. Tämä on työ, jonka lopulta oppii vain tekemällä, mutta teoreettinen viitekehys ja valmentajayhteisö johtavat minua oikeaan suuntaan.

”Arvokasta työtä”

Lillqvistille oli tärkeää heti alusta lähtien valmentaa ja työskennellä nimenomaan HJK:ssa. Hänen sydämensä kun sykkii Klubille ja suomifutikselle myös työajan ulkopuolella.

- Mittarit todistavat, ja aidosti myös koen, että työlläni on merkitystä pelaajien ja perheiden arjessa. Hyvä pohjatyö antaa pelaajille valmiuksia edetä Klubin pelaajaputkessa aina Veikkausliigaan ja jopa kansainvälisille kentille asti. Sitä kautta on mahdollista, että myös maajoukkueemme jonain päivänä menestyvät.

- Mutta ei tätä työtä myöskään vain menestyksellä mitata. Esimerkiksi Lauttasaaressa meillä on tällä hetkellä 2010-syntyneiden ikäluokassa 40 pelaajaa, mutta aika harva heistä tulee lopulta yltämään ammattilaisurheilijoiksi. Juttu onkin siinä, että kävi lopulta miten tahansa, me uskomme heihin ja luomme heille sen mahdollisuuden saavuttaa oman parhaan potentiaalinsa ja nauttia urheilusta. Sitä kautta teemme arvokasta työtä liikunnallisen elämäntavan ja seurakulttuurin luomisessa.

- Hyvä esimerkki on myös se, että usein pelaajien aloittaessa futiksen, he nimeävät idoleikseen Messin tai Ronaldon kaltaisia supertähtiä. Kun pelaaja vuoden kuluttua kertookin esikuvakseen vaikkapa Akseli Pelvaksen, koen onnistuneeni. Tässä työssä ollaan paitsi jalkapallon myös ihmisten äärellä.