HJK Akatemiassa syvemmin kiinni ihmiseen – ”Urheilijan hyvinvoinnin tukemiseksi on paljon tehtävissä”

20.12.2017

HJK Akatemia valmistaa paitsi urheilijaa, myös ihmistä jalkapalloilijan ammattiin. Jatkossa pelaajia tuetaan entistä voimakkaammin myös kentän ulkopuolella, ja heillä on elämässään ihminen, jonka puoleen kääntyä koska tahansa.

Kun jalkapalloilija varttuu maajoukkueikään, hänen arjessaan alkaa uudenlainen kuhina. Osa pelaajista on urheilukouluissa, moni harjoittelee ja pelaa kahdessa joukkueessa ja maajoukkuetapahtumat tulevat kalenteriin.

- Pelaajalla on ympärillään iso joukko ihmistä, jotka vaikuttavat hänen arkeensa. Esimerkkeinä voidaan mainita maajoukkuevalmentajat, aluejoukkuevalmentajat, seurajoukkueen päävalmentaja, apuvalmentaja, fysiikkavalmentaja, liikunnanopettaja, fysioterapeutti, lääkäri, vanhemmat ja ehkä vielä agenttikin, HJK:n talenttivalmentaja Jarkko Jokiranta luettelee.

- Siinä on valtava määrä väkeä, ja jos kaikki antavat omia ohjeitaan toisistaan tietämättä, niin pelaaja on melkoisessa informaatiotulituksessa, Jokiranta kuvailee.

Klubissa poikapuolen huippuvaiheen (16-19-vuotiaat) talenttivalmentajana marraskuun alussa aloittanut liikuntatieteiden maisteri ja UEFA A-valmentajalisenssin suorittanut Jokiranta kertoo, että Klubissa tartutaan jatkossa entistä syvemmin kiinni itse ihmiseen.

- Valmennusprosessi keskittyy usein raakaan jalkapallodataaan ja sen sisältöihin. Nyt lähdemme rakentamaan luottamussuhdetta urheilijoihin. Haluamme päästä kiinni siitä, millaisten asioiden kanssa he arkielämässään painivat. Urheilijan hyvinvoinnin tukemiseksi on valmennuksessa paljon tehtävissä, Jokiranta avaa.

Tarkempaa dokumentointia

Jatkossa HJK:n vanhemman pään (1999-2003) talenttivalmennuksen piiriin kuuluvien pelaajien ohjattu joukkueharjoittelu, omatoiminen harjoittelu, yksilö- ja pelipaikkakohtainen harjoittelu, maaottelut ja kansalliset ottelut, koulu, pelaamisen perusvalmiudet ja kaikki muu urheilu ja elämäntapahtumat dokumentoidaan.

- Pelaajalle laaditaan henkilökohtainen pitkäntähtäimen suunnitelma. Kokonaisvastuu urheilijasta on seuran sisällä yhdellä henkilöllä. Hänen ei tarvitse pystyä ratkaisemaan kaikkia eteen tulevia haasteita, mutta hänen johdollaan löydetään oikea asiantuntija, jonka johdolla pelaajan mahdollisia ongelmia ryhdytään ratkomaan.

- Pelaajalla tulee olla vahva tunne, että hänestä huolehditaan, ja mitä tahansa huolia hän kokee, hän tietää kenen puoleen kääntyä ja mistä tukea saa, Jokiranta kertoo.

Toiminnan käytännön toteutus vaatii opettelua myös valmennusorganisaatiolta. Tiedon pitää kulkea.

- Kaikille pelaajan kanssa yhteistyössä oleville tahoille ja lähipiirille menee viesti, missä kerrotaan pelaajan kanssa tehty suunnitelma ja toivotaan heidän tukeaan asiassa. Tavoitteena on saada kaikki pelaajan lähipiirin ihmiset viemään pelaajaa samaan suuntaan, Jokiranta kertoo.

Jokirannan lisäksi prosessia ovat mukana kehittämässä HJK:n jalkapallojohtaja Juho Rantala, valmennuspäällikkö Erkki Valla, talenttivalmentaja Aleksi Lalli ja Akatemian valmentajia.

Parempia joukkuepelaajia

JJK:n organisaatiosta HJK:hon siirtynyt Jokiranta on tuonut HJK-pelaajien arkeen uusia yksityiskohtia.

- Rasituksen seuranta on järjestelmällistä ja se dokumentoidaan tarkasti, jotta myös tietojen analysointi on mahdollista. Sykemittarit on saatu käyttöön joka pojalle, joten harjoittelun rasittavuutta voidaan seurata pelaajakohtaisesti, Jokiranta kertoo.

- Perinteisesti valmennusprosessi painottuu paljon harjoittelun suunnitteluun ja ohjaamiseen. Alkaneella kaudella panostamme toteutuneen ja tehdyn työn analysointiin entistä voimakkaammin, Jokiranta avaa.

- Esimerkiksi aamutreenien jälkeen pidämme valmentajien kesken lyhyen palaverin, missä joka pelaajasta otetaan lyhyt kommenttikierros, mikä myös kirjataan. Ennen pitkää kommenteista muodostuu kokonaiskuva, mistä on mahdollista johtaa kehityskohteita.

- Valmentaja tekee harjoituksesta usein tärkeitä havaintoja, joiden arvo ei välttämättä siinä hetkessä konkretisoidu, mutta myöhemmin tarkasteltuna ne voivat selittää tapahtumia. Asioiden muistelu kuukausien kuluttua on toivotonta, joten havainnot kirjataan heti harjoituksen päätyttyä, Jokiranta perustelee.

Tammikuusta alkaen jokaisen talenttivalmennuksen piiriin kuuluvan pelaajan kehityssuunnitelmaan on kirjattu 1-2 henkilökohtaista kehityskohdetta.

- Talenttivalmentajan työ on huolehtia pelaajasta yksilönä, mutta se ei tarkoita, että yksilö irrotetaan joukkueesta. Lisäharjoittelu tähtää aina siihen, että pelaaja olisi aiempaa parempi joukkuepelaaja, Jokiranta muistuttaa.